Repoveden kansallispuisto

Repoveden kansallispuiston on Kouvolan ja Mikkelin välissä sijaitseva vuonna 2003 perustettu kansallispuisto. Sen monipuolinen ja paikoin haastava luonto tekee siitä miellyttävän retkipaikan niin aloittelijalle kuin kokeneemmallekin retkeilijälle. Se sopii niin päiväretkeilyyn kuin useammankin päivän patikointiin. Osa reiteistä on hankalia maastonsa vuoksi, sillä niistä on pitkiäkin nousuja. Kaikki reitit on merkitty oransseilla merkeillä puihin ja jokaisessa risteyksessä on selkeät kyltit, joita seurata, joten eksymisen vaara on vähäinen. On hyvä muistaa, että Repoveden kansallispuisto rajoittuu Pahkajärven ampuma-alueeseen, jonne ei saa mennä. 

Tällä kerralla meidän reittimme oli pituudeltaan noin viitisen kilometriä, ja se oli kyllä paikoin haastavassa maastossa oikein sopivan kokoinen pyörähdys. Reittimme koostui osittain Ketunlenkistä sekä Kaakkurin kierroksesta. Repoveden kansallispuistossa on kolme parkkipaikkaa, joista voi lähteä merkityille reiteille; Tervajärvi, Lapinsalmi ja Saarijärvi. Tosin Tervajärven pysäköintialue on poissa käytöstä siltatyön vuoksi 15.10.2022 asti. Meidän retkemme alkoi Lapinsalmen pysäköintialueelta. 

Alkutaipaleen kuljimme Ketunlenkkiä ylittääksemme Lapinsalmen sillan. Poikkesimme Ketunlenkiltä Kaakkurinkierrokselle käydäksemme Katajavuorella. Kaakkurinkierros on kokonaisuudessaan 26 kilometriä. Katajavuorelta avautuivat huikeat näköalat Repoveden kansallispuiston ylle. Ylös asti kantautui melojien iloiset huudahdukset. Repoveden kansallispuistossa voi tehdä muutakin kuin vain patikoida. Melonta on siellä suosittua ja tulentekopaikoilla olikin laiturit, joihin on helppo rantautua. Kansallispuistossa voi myös pyöräillä ja pyöräilyyn tarkoitetut reitit on merkitty erikseen pyöräkyltein. 

    Katajavuorelle vievät portaat. Kuva otettu noin portaiden puolivälistä.

Katajavuorelle täytyy kiivetä pitkät puiset portaat jylhää pystyseinää kallionvierustaa. Nouseminen ei täysin lopu Katajavuoreen vaan reitillä noustaan ja lasketaan vähän väliä ennen kuin laskeudutaan kunnolla takaisin Ketunlenkille. Maasto on Kaakkurinkierroksella juurakkoista. Vielä ennen Ketunlossia piipahdimme syömässä eväät Määkijän tulentekopaikalla. Rannassa on niin retkeilijöille tarkoitettu tulentekopaikka kaivoineen sekä varattavissa oleva kota. Patikointi huipentui omin käsin vedettävään Ketunlossiin, jonka jälkeen takaisin parkkipaikalle käveltiin muutama sata metriä. Lapinsalmen pysäköintialueelta Määkijän tulentekopaikalle on noin 1,7 kilometriä, joten lyhyemmäksi reitiksi se sopii mainiosti, jos haluaa kokea Ketunlossin sekä syödä eväät nuotiolla. 

Loppureitti Ketunlossilta Lapinsalmen pysäköintialueelle