KOHOKOHTA MANCHESTER: Harry Styles: LOVE ON TOUR 2022
Pääasiallinen syy Manchesteriin menoon oli Harry Stylesin keikka. Keikka järjestettiin kahtena peräkkäisenä päivänä, keskiviikkona ja torstaina, Old Traffords Emirates krikettikentällä. Meillä oli liput torstain keikalle.
Keikkapäivä oli lämmin ja aurinkoinen, ehkä jopa hieman liian lämmin loppujen lopuksi. Sillä tuntien odotus seisten paahtavan kuumalla kentällä ilman varjoa kävi kyllä voimille. Tarkoituksella emme halunneet seisomapaikkoja, mutta tarjolla ei oikeastaan ollut istumapaikkoja. Vain pari katsomollista sivusta, sekä Hilton hotellin parvekkeet. Kaikki me loput seisoimme sillä samalla kentällä.
Keikka sujui ongelmitta ja järjestelyt alueella olivat hyvät ja sujuvat. Hermoilin ennen keikkaa sitä, että miten mahdamme päästä keikalle jos internetyhteydet eivät toimi emmekä saa lippuja auki lippukaupasta. Huoli oli onneksi turha, sillä liput pyörivät offlinessa kunhan sivun oli avannut valmiiksi onlinessa. Portit oli avattu klo 16 ja me olimme paikalla puoli viiden jälkeen. Se oli erittäin hyvä ratkaisu, sillä nyt käytännössä kävelimme suoraan ratikkasemalta keikkapaikalle sisään. Ovella oli laukkujen tarkastus, mutta siinä ei mennyt kauaa. Meidän tarkoituksenamme ei ollut päästä mitenkään erityisen lähelle, joten ei haitannut tulla “myöhässä” alueelle. Alueella haimme vettä sekä ruokaa ja istuimme odottamaan lämppärin aloittamista. Lämppärinä toimi Mitski.
Itse keikka alkoi viimein 20:45.
Settilista näytti torstaina seuraavanlaiselta:
Etukäteen odotin erityisesti Adore Youta, As It Wasia, Watermelon Sugaria, What Makes You Beautifulia sekä lemppariani uudelta levyltä eli Late Night Talking. Olin siis jo etukäteen katsonut mitä biisejä tällä tourilla on esitetty ja toivoin kovasti, että ne pitäisivät tälläkin keikalla paikkansa. Onneksi pitivät.
Paluumatka takaisin Manchesterin keskustaan oli aikamoinen vaellus ihmismäärän takia ja kävelimmekin keikkapaikalta kolmen pysäkin verran ennen kuin meillä oli pienintäkään mahdollisuutta päästä survoutumaan ratikkaan. Kolmanteen pysähtyneeseen ratikkaan kuitenkin mahduimme, sillä kyseisellä pysäkillä poistui odotettua enemmän väkeä, joten sinne mahtuikin enemmän sisään. Itse keikkapaikalta pääsimme ulos yllättävän nopeasti. Loppujen lopuksi keikkapaikalta majoitukseen pääsy olisi sujunut ihan sujuvasti ellemme olisi väsyksissämme hypänneet väärään junaan ja päätyneet Prestonin juna-asemalle kello yhdeltä yöllä. Onni onnettomuudessa oli, että Prestonin asema oli suuri ja valoisa monen raiteen pääasema, jossa oli valmiina taksitolppa ja takseja odottamassa. Onneksi taksi suostui viemään meidät takaisin Manchesteriin (matkaa takaisin oli kuitenkin lähemmäs 50 kilometriä…). Nukkumaan pääsimme noin puoli kolmen aikaan yöllä ja aamulla odotti herätys puoli seitsemältä Pohjois-Walesin reissun takia. Ai että.
Kommentit
Lähetä kommentti