Keväinen Berliini

Kylläpä Finnairin mustikkamehu maistui hyvältä kahden vuoden tauon jälkeen! Manchesterin piti olla ensimmäinen koronasulkujen jälkeinen matka, mutta toisin kävi, kun suuntasin ystävän kanssa Berliiniin pääsiäiseksi. Berliini oli kiva kaupunki (tosin tykkäsin Hampurista enemmän). Berliinissä on paljon nähtävää ja koettavaa ja itse olin jotenkin järkyttynyt miten paljon toinen maailmansota näkyy siellä. Ei varmaan pitäisi olla, mutta jotenkin en vain taas ollut ajatellut asiaa ennen kuin vasta paikan päällä. Berliinin muurin rippeiden näkeminen sai aikaan kylmiä väreitä. Muurinpätkää, johon maalaukset on tehty, kutsutaan East Side Galleryksi ja sen sijainti löytyy ihan laittamalla tuon mapsiin.

Vaikuttavin asia Berliinissä oli ehdottomasti Holokaustimuistomerkki tai toiselta nimeltään Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkki. Se kattaa kokonaisen korttelin. Muistomerkki koostuu 2711:stä betonisesta paadesta.  Muistomerkki on rakennettu vuosina 2003-2005. Muistomerkin alueella saa liikkua vapaasti, mutta maanalaiseen halliin sijoittuva näyttely on maksullinen ja ainakin pääsiäisenä sinne olisi pitänyt varata vierailuaika, sillä se on suosittu. Vain kivenheiton päässä muistomerkiltä sijaitsee Brandenburgin portti, jonka edestä alkaa Berliiniin vanhaa keskustaa halkova historiallinen pääkatu Unter den Linden. Pääkatu päättyy toisella puolella Fredrik Suuren ratsastajapatsaaseen. Tässä päädyssä sijaitsee näyttäviä rakennuksia, kuten valtionooppera ja Humboldt-yliopiston päärakennus. Friedrichstraße, joka on yksi Berliinin keskeisimmistä kulttuuri- ja ostoskaduista halkoo, Unter den Lindiä. Tällä samaisella kadulla sijaitsee kuuluisa rajanylityspaikka: Checkpoint Charlie.

Kävimme myös pyörähtämässä Alexanderplatzilla katsomassa Maailmankelloa. Alexanderplatz toimi aikoinaan Itä-Berliinin keskustana. Alexanderplatzin maamerkkinä toimii 365 metriä pitkä televisiotorni. Kaupungin vilinän keskellä tuli myös tehtyä pieni virkistävä kierros Tiergartenissa, joka on puistoalue Berliinissä. Ei sinänsä yllättävää, että Tiergarten on alunperin ollut Brandenburgin vaaliruhtinaiden metsästysalue. Puiston halki kulkee Straße des 17. Juni, joka on yksi Berliinin tunnetuimmista kaduista. Keskellä puistoa on suuri liikenneympyrä, jonka keskelle on sijoitettu valtava Siegessäule-voitonpylväs.

Museoista kuuluisin eli Museosaari jäi tällä reissulla käymättä, mutta ainakin sen rakennukset tuli nähtyä jokiristeilyllä. Ainoa museo, jossa tällä kertaa tuli käytyä oli DDR-museo.

Berliinissä oli yllättävää, että niin isoksi ja keskeiseksi kaupungiksi, siellä ei kortti käynyt maksuvälineenä joka paikassa. Meille meinasi käydä hassusti aamiaiskahvilassa, kun vasta maksuvaiheessa kävi ilmi, että vain käteinen käy. Meillä sattui olemaan sopivasti käteistä matkassa, joten selvisimme säikähdyksellä. Toinen asia mitä ei tullut ajatelleeksi on se, että kaupat eivät ole kaikkialla auki sunnuntaisin ja pyhinä. Pääsiäiseen osui pari pyhäpäivää peräkkäin, jolloin ei päässytkään kiertelemään kauppoja. Yllättävää myös oli, että kauppakeskuksessa sijaitseva vessa oli maksullinen. En muista muualla törmänneeni tällaiseen kuin Mall of Berliinissä.